Rakas kantapää

Yksi asia mitä en elämässäni tarvitse, on käyttöohjeet.

No asian voi ymmärtää eri tavoin. Ehkä välillä olisi käyttöä "Elämän käyttöohjeelle". Mitä se voisi tarkoittaa?

Miten käytät elämääsi tehokkaasti? Miten elät elämääsi säästellen? Miten nautit elämästä? Mitä elämä on?

Itseasiassa, onhan näitä elämän käyttöohjeita tosi paljon olemassa. Niistä lienee kyse erilaisissa oppaissa ja ideologioissa. Hidasta, kiihdytä, rentoudu ja viihdytä. Pidättäydy, tunnusta, syö ja rakasta.

Kuten aiemmassa postauksessa olenkin kirjoittanut, en ole sillä tavalla pitkäaikaisesti ja syvällisesti hurahtanut mihinkään. Ehkä se johtuu tästä, etten ole tuntenut mitään intohimoa mihinkään käyttöohjeisiin. En ikinä. En milloinkaan.

Siinä alkaa naama nykimään ja sisäinen raivo nousemaan, jos joku vaan aktiivisesti tyrkyttää käyttöohjetta käteeni. Se on joillekin niin pyhä asia. Lukea ensin käyttöohje läpi. Sitten pyöritellä käyttöohjeiden kohdetta. Sitten varovasti kohta kohdalta lähestyä lopullista asian valmiiksi saattamista.

Kaiken voi hoitaa kuitenkin hyvin näppärästi tehden, purkaen, tehden, kiroten, korjaten, hukaten, heittäen seinään, huutaen, tehden, purkaen ja lopulta osaten ja taitaen. Simppeliä.

Ja jos tässä välillä jo kyllästyy koko juttuun, voi sen aina laittaa odottamaan muuta hetkeä. Tai vuotta. Tai ihmistä. Tai elämää. Hyvin simppeliä tämäkin.

Opiskeluaikana en kestänyt ihmisenkään käyttöohjetta opetella perinteisin menetelmin. Esim. ruuansulatuksen ja verenkierron opettelin "Pienen pieni veturi"-laulun säveleen sovittamillani aihealueeseen kuuluvilla sanoilla. Muistelisin arvosanan olevan tutkintotodistuksessakin paras mahdollinen, eli en ihan huono metodien keksijä olekaan.

Tästä tuli mieleen synnytykseen valmistautuminen. Sain osakseni jonkinlaista paheksuntaa, kun en kokenut aiheelliseksi olla innostunut tarjoutusta mahdollisuudesta tutustua etukäteen synnäriin. Ikään kuin synnytyksen käyttöohjetta läpikäymään.

Jollain tavalla olin varma, ettei sillä asialla ole merkitystä siihen, syntyykö vauva vai ei. Ja syntyihän se! Kokonaiset 2 vuorokautta se teki syntymäänsä. Jaa, olisinko omin avuin löytänyt ilokaasun aiemmassa vaiheessa, jos olisin läpikäynyt synnytyksen käyttöohjeet. Hhmm... Voi hitsi, Ei kai tässä vaan ole kyse elämän menetetyistä mahdollisuuksista?

Mitä enemmän asiaa nyt mietin, sitä enemmän löydän samoja merkityksiä elämän, tai minkä tahansa käyttööhjeissa.

Käyttöohjeet jäävät suurten teosten varjoon, vaikka keskittymistä vaaditaan ehkä huimasti enemmän. Usein käyttöohjeeseen liittyy samanaikainen toiminta. Mikään historian suurteos ei vaadi samaan aikaan lukemansa tekstin toiminnaksi muuttamista.

Käyttöohje vaatii.

Kirjahylly edustavimmillaan voisi olla siis kokoelma käyttöohjeita. Samalla se viestisi näkijälle, että nämä kaikki opukset olen sisäistänyt. Arvokkuutta voi vielä lisätä satsaamalla Ikean huonekaluihin ja kaikkiin mahdollisiin härpäkkeisiin. Senhän jokainen tietää, ettei Ikean käyttöohjeita selätetä ihan joka jannun äo:llä.

Eikä ehkä joka jannun kantapäällä. Mun kantapää on lujaa tekoa. Se on keski-ikäisen naisen iän verran suodattanut elimistööni asioita naisen logiikalla.

On kyse sitten elämästä, tai jostain ihan muusta. Tästä blogista. Ymmärrän monen siirron jälkeen enemmän ja enemmän. Olisihan älytöntä painaa kohdasta "ohje". Sori siitä. Siis sinulle, joka satut tätä lukemaan.

Ai niin, en muuten omista kirjahyllyä. En suurteoksille, enkä käyttöohjeille.